Yaada Waaqayyoo Keessa Jiraachuu Jechuun, (2 Qorontos 13:5) Taʼus
Yaada Waaqayyoo Keessa Jiraachuu Jechuun, (2 Qorontos 13:5) Taʼus, amantii cimaa qabaachuu caalaa wanti nu barbaachisu jira. Bu’aan Hafuura dhaamsuus ta’e gaddisiisuu lamman wal fakkaataa dha. Haa taʼu malee, Yihowaan qaamni keenyas qulqulluu akka taʼu barbaada. Ergamichi Phaawuloos akkana jechuun oduu gaarii kana dubbata, 1. kanaaf gowwaan ykn sodaatan ilma dhiira keessatti fakkeessitun Yaada garaa jechuun maal jechuudha? Kan hojjetu hoo akkamitti? Yaada garaa qulqulluu waaqayyo duratti garuu qulqulluu hin taane qabaachuun ni dandaʼamaa? Hiika 1 Yohaannis 5:3. ma Waaqayyoo hin aan immoo warra jireenya bra baraa hin qabne dha. Du’uu Isaa Waa’een fayyisaa ta’uu Yesus ilma Waaqayyoo yeroo ka’u akkamitti akka fayyisaa ta’ee fi fayyisaa ta’uuf jecha maal akka inni hojjete gaaffii namatti ta’uun isaa hin hafu. Haala yeroo keessa jirruu o Haala yeroo fi iddoo keessa jiraannuu o Haala waldaa kiristiyaanaa keessa jiraannuu Namoonni baay’een guddina hafuuraatti guddachuu barbaadu, garuu sagalee Waaqayyoof iddoo kennanii dubbisuus ta’ee barachuu hin barbaadan! Garuu Waaqayyo karaa ittiin guddannu soorata hafuuraa 16Isin mataan keessan akka mana qulqullummaa Waaqayyoo taatan, akka hafuurrit Waaqaalleen isin keessa jiraatu hin beettanii? 17eenyuyyuu yoo mana qulqul-lummaa Waaqayyoo balleessa, Waaqayyo isa balleessa; manni qulqullummaa Waaqayyoo qulqulluudhaatii; manni qulqul-lummaa sunis isin. Sodaa Kophaa Ta’uu irraa: miirri kophummaa rakkoo guddaa uummanni addunyaa ittiin mataa cabaa jirani erga ta’e bubbuleera. 2 Yihowaan dursa fudhatee nu jaallateera. Dubbiin Waaqayyoo bakka kanaa “namoota kanatti hin hidhatiinaa; isaan wajjin illee hin nyaatiinaa. Erg. Yeroo barbaanneefi bakka kamittiyyuu sodaa tokko malee akka isa kadhachuu dandeenyuufis karaa nuu baneera. Du’uu jechuun akka cuufaan manaa geengoo sheerra naannofti jedhameeti. 2 Elshaadayi (El-shadai): Maqaan kun Waaqayyo hundaa danda‘aa ta‘uu isaa ibsa, qofaa isaa gahaa akka tahe, guutuu akka ta‘e, yeroo fi bakka barbaadetti waan fedhe gochuu kan danda‘uu ta‘uu isaa [Link]. Isa. Wangeela jechuun misiraachoo yookaan oduu dansaa jechuu dha. ” . 9 “Hundumaa dura qulqulluu dha. — 1 Yohannis 4:19. Abaarsaa fi dukkanaa’ummaa keessa barabaraan jiraachuun keenya fedha Abbaa keenya isa waaqa irraa miti. Maariyaam Qubeedha. 2. Cuuphaa jechuun maal jechuudha? Cuuphaan wanta namni cuuphamu sun cubbuu isaa irraa yaada geddaratee guutummaatti fedha Waaqayyoo raawwachuuf waadaa galuu isaa namoota duratti ifatti argisiisuuf raawwatudha. ⁴ Kennaa kanaan isin badiisa, isa sababii kajeellaa fooniitiif biyya lafaa kana keessa jiru jalaa baatanii, dhagna hafuuraa isa kan Waaqayyoottii hirmaattuu akka taataniif abdiin gati-jabeeyyiinii fi “Biyya lafaa keessa afaan garaagaraa baay'een akka jiran beekamaa dha, garuu isaan keessaa sagaleen hiikaa hin qabne hin jiru. Onneen yaada ofittummaadhaan guutamee osoo jiruu mataa (boquu) gad qabatanii adeemuu keessa ragaan gad of deebisuu dhugaa hin jiru. 20:24) irratti wangeelaan " Ayyaana Waaqayyoo" jedha. Ta'uu baannaan waliin jiraattanii maal hojjettu? Kan isaaf abboomamnu akkamitti? 10 Sababii guddaan abboomii Waaqayyoo itti eegnu maalidha? Yeroo hundaa ilaalchaafi yaada Waaqayyoo isa beeknuu wajjin haala walsimuun jiraachuu kan barbaannu maaliifi? Daandii akkasii kan filanne, adaba jalaa miliquuf ykn miidhaan namoota jaalala Waaqayyoo tuffatanirra ga’u akka nurra hin geenyeef qofa miti. Baroota keessatti hojiin moototaa hundi harka Waaqayyoo keessa ture yemmuu jennu, Waaqayyo hundaa ol aboo qabeessa akka ta‘e hubanna. Kanaaf, warri Hafuuraan deemaan warra jaalalaan deemani dha—jaalala Waaqayyoo keessa jiraachuun nama akka isaanii warra jaallatanidha. Tajaajilli Yesus akka waanta barbaachisaa hin taaneetti bittaa warra Roomaa golee xinnii keessatti daangeffamee akka ture yaada keessa galfachuudhaan, odeeffannoon dinqisiisaan heedduun galmee seenaa keessaa haqamuu ni danda'a. Haala yeroo keessa jirruu o Haala yeroo fi iddoo keessa jiraannuu o Haala waldaa kiristiyaanaa keessa jiraannuu Namoonni baay’een guddina hafuuraatti guddachuu barbaadu, garuu sagalee Waaqayyoof iddoo kennanii dubbisuus ta’ee barachuu hin barbaadan! Garuu Waaqayyo karaa ittiin guddannu soorata hafuuraa Phaawulos, “Amantii keessa jiraachuu keessan beekuuf yeroo hunda of qoraa; eenyummaa keessan beekuuf yeroo hunda of gamaaggamaa” jechuudhaan nu gorseera. Kun immoo karaa Waaqayyoo fi Yesuusiif akka ajajamnu argisiisuun jiraachuu dabalata. El maqaa jedhuun wal qabatee Waaqayyoo maqaa kan biro akka qabu itti aansuun ilaaluu dandeenya. Jireenya Waaqayyotti toluu fi eebba Waaqayyoo isaaf argamsiisu jiraachuun carraa nama hundaati. ” jechuun nu abbooma. 14:10. jechuun yaada naaf dhiheessitan kunoo qindeessee isiniif dhiheesse! Barruun kun barruu hafuuraa fi xinsammuu kan ta’ee fi isa jalqabaati. 2:20 ;Rome6:3-5 ; Efe. IYYESUUS KIRISTOOS WAAQAYYOO DHUGAA FI JIREENYA BARA BARAATI. Afaan biyyaa ta'uusaa irratti hundaa'uun, Pheexroos namoota 120 wajjin yeroo hafuura Qulqulluun guutaman sana afaan saba samii jala jiru keessaa kan isaan hindubbanne hinjiru__HoE 2:5. Jaalalleen lamaan akkaam wal jaallatu jedhaman illee yoo qaamni tokko amala jijjiirrate, fuula dhowwate akkuma duraanii sanaan jaalalli itti dhagaa’amuu dhiisuu nii mala. 2:13 2Qor 5:17). . Waaqayyoon kan jaallannu inni dursee waan nu jaallateefidha. Inni laphee keessan keessa buufachuudhaan, jireenya keessan jijjiiree jennaan isin akka bakka bu’ee isaatti isa tajaajiluu dandeessu, battalumattis eebba jireenya bara baraa isa irraa hafaa fi dhuma hin qabne argattu. Kanaafuu aboon Waaqayyo malee hin argamu erga ta‘ee, mootonni ka‘anii kufan marti yaada Waaqayyoo ala hin turre jechuu dha. Kanas kan ibsan caaffanni Macaafa Qulqulluu keessa bakka baay’ee jiru (Gal. Dubbiftoota Daandii Guddinaa fi milkaa’ina achi keessaa argamu beekuu fi bira gahuu barbaadaniif nama lama gidduutti waldhabbiin jiraachuu danda'a waldhabbiin sun kan wal jibbisiisu ykn xalayaatumma utuu hin taane yaada wal hubachiisuuf ta aa waan ta eef. Ragaalee kan Macaafa Qulqulluutiin kan bira waa’ee jiraachuu Waaqayyoo fi waantota amansiisaa ta’an kaa’uu falmuun ni danda’ama. 1Yoh. Hafuura gaddisiisuu jechuun gocha cubbuu, yaada qofaanis ta’e yaadaaf hojiin, raawwachuu jechuudha. — 1 Yohaannis 5:3. Hundi keenya iyyuu cubba Moo yaada jireenya kee keessa jiruu wajjin kan wal hin agarreef, waaqayyoo sirraa fagoo jiraa? Waaqayyo sirraa fagoo jira taanan, yookan dhugumaan Waaqayyoon hin beektuu taanan, Waaqayyoo wajjiniin amma akkamittiin walitti dhufeenya akka uumtu armaan gadii ni argattaa. Phaawulos, “Amantii keessa jiraachuu keessan beekuuf yeroo hunda of qoraa; eenyummaa keessan beekuuf yeroo hunda of gamaaggamaa” jechuudhaan nu gorseera. Kiristoos wajjin tokko ta’uu jechuun du’a isaa fi du’aa ka’uu isaantokko ta’uu jchuu dha. Dubbii Waaqayyoo ofii keenyaa akka gaariitti hubannee dhaloota dhuftutti dabarsuudhaaf; (keessadeebii 6:6-7,) Qajeelfama jireenya keenyaa ti. Barumsa afuuraa jechuun waa‘ee Waaqayyoo kan qo‘atu barumsa amantii ti. C. Jalqaba falaasama waa’ee jireenyaa qo’atu irraa kan ta’e kan ittiin falman dhiyeessuu ni danda’ama. Lamman isaanii Waaqayyoon sodaatanii jiraachuu danqu. 2:5-6 ; Qol. Yihowaa jaallachuun keenya wanta sirrii ta’edha. A. Scribd is the source for 300M+ user uploaded documents and specialty resources. 1. 52:7 Phaawuloos (Hu. Du’a booda jireenyi jira. Kitaabni Qulqulluun, “Waaqayyoon jaallachuu jechuun ajajawwan isaa eeguu dha; ajajawwan isaa immoo baʼaa ulfaatoo miti” jechuudhaan deebii kenna. Dhugaalee kunniin jiraachuu lakkoofisa warra Yesusiin ija isaaniitiin arganii dhugaa ba'anii tarii daangessaniiru ta'a. Lamman isaanii kan uumaman amanaan/tuun tokko Waaqayyoon yakkuun hawwii mataa isaa/shee kan biyya lafaa yeroo hordofu Addunyaa keessa jirru kanaaf jaalalli kennaa deebii homaatuu qaama jaallatamerraa hin eegne hin fakkaatu. 5,660 likes · 864 talking about this. itti aansees jiraachuun jiiraachuu dhiisuu irraa waan caaluuf qaamni hunduma irra caalu jiraachuu qabna. Baay’ee kan jaallatamaa ta’e falmiin falaasama waa’ee jireenyaa qo’atu irraa kan ta’e jiraachuu Waaqayyoo mirkaneessuuf yaada Waaqayyoo dhiyeessa, jalqabattis Waaqayyoon, “waan isa caalu yaaduu kan hin danda’amne” jechuun ka’a. Jaalalli Yihowaa fi obboloota keenyaaf qabnu guddachuu isaa itti fufuu qaba. Gooftaan humna waaqayyummaa isaatiin gara jireenyaatti nu geessuuf, namoota Waaqayyoo nu godhachuudhaaf kana hundumaa nuuf kenneera. Yeroo duutu, jiraachuu dhaabda miti, kallatumaan bakka iraatti jiraachuu itti fufta. 5:20-21 🙏 Namoota akkanaa irraa waanti calaqqisu jireenya akkamiiti yoo jenne, halalummaatti jiraachuu yookaan sassata yookaan waaqayyo tolfamaaf sagaduu yookaan machaa’u yookaan nama saamuu ta’a. Gar-gar ba’uumma laman kana gidduu jiru immoo Yesus Kristos jireeny Yesus Kristos jireenya keenya keessa yoo jiraatee, nuyi ijoollee Waaqayyoo ta’uu keenya hafuurri Waaqayyoo hafuura keenyaf dhugaa akka bau sagaleen Waaqayyoo in dubbata: Nus dubbii Waaqayyoo qorannee kutaa Barruu Qulqulluu keessaa yaada keenyatti yeroo qabannuu, qoramsa gara yaada jireenya keenyaa dufu ittiin of irraa loluudhaaf dubbiin Waaqayyoo nu barbaachisa jechuudha. Bakka tokko gara bakka bi baraan jiraa-chuu barbaadda? Yoo akkas ta’e Yesuus Kiristoos akka fayyisaa lu buu keetitti fudhachuu qabda. (Faarfannaa 37:29) Waaqayyo, ammallee karaa bu’a qabeessa ta’een akkamitti jiraachuu akka dandeenyu qajeelfama nuu kenneera. Hanga fedhii qabdutti yeroo abdii kutatte fi garba baay’ee barbaaddu natti himi, achumaanis nan agarsiisa. “Waaqayyoon jaallachuu jechuun ajajawwan isaa eeguu dha; ajajawwan isaa immoo baʼaa ulfaatoo miti. Waaqayyoon sodaachuu jechuun maal jechuu dha? Waaqayyo yaada isaa ni jijjiraa? Waaqayyo namoota hundumaa ykn kiristaanota qafa jaallataa? Waaqayyo Dhiira moo yookaan dubbartii dhaa? Waaqayyo ammas dinqii ni godhaa? Waaqayyo balaa uumamaa jechuun raafama lafaa, qileensa hamaa fi sunaami maaliif hiyyama? Waaqayyo/Kitaabni qulqulluun abukaatoo Mee yaadi! Achi keessa gammachuufi nagaadhaan bara baraaf jiraachuu dandeenya. Macaafni Qulqulluun, “ [Yihowaan] duraan dursee waan nu jaallateef, nuyis kottaa [isa] in jaallannaa!” jechuudhaan ibsa. 13 Jaalala Waaqayyoo keessa jiraachuuf, waaqeffannaa keenyaan, amala keenyaa fi yaada keenyaan qulqulluu taʼuu qabna. Kanaaf, dhiibbaa alaan nama irra gahu jalaa miliquuf jecha ariifatanii gaa’ela rakkoo hedduu namatti fidee dhufuu danda’u keessa seenuu irra tasgabbiin yaada Waaqayyoo hubachuuf dhama’uun abshaalummaa dha. Warra Hafuuraan deeman warra gammachuun deemanidha—waanta Waaqayyo godhe, gochaa jiru, fi godhu gammachuudhaan fudhatu. Gorsaa/Leenjisaa jijjiiramaa jechuun nama namni tokko isa Waaqayyo barbaadu akka ta’uu fi isa Waaqayyo isarraa barbaadu hunda akka hojjetuuf meeshaa Waaqayyoo ta’uudhaan fedhii/kaka’umsa isaatiin adeemsa jireenya namaa keessatti qooda fudhachuudhaan gargaruu dha. Kiristoosii wajjin tokko waan taaneef amma akka saba haaraatti isaa wajjin jiraachuu qabna. Lamman isaanii kan uumaman amanaan/tuun tokko Waaqayyoon yakkuun hawwii mataa isaa/shee kan biyya lafaa yeroo hordofu Kanaaf, warri Hafuuraan deemaan warra jaalalaan deemani dha—jaalala Waaqayyoo keessa jiraachuun nama akka isaanii warra jaallatanidha. Kan fooyya’aa ta’e […] Namoota akkanaa irraa waanti calaqqisu jireenya akkamiiti yoo jenne, halalummaatti jiraachuu yookaan sassata yookaan waaqayyo tolfamaaf sagaduu yookaan machaa’u yookaan nama saamuu ta’a. 17:1-8, 28:3, 35:11. Kitaabni Qulqulluun ogummaa fi garaa wal qabsiisee ibsa; taʼus ogummaan ol gubbaadhaa dhufu garaa yaada, fedhii fi kakaʼumsa gadheedhaan guutame keessa seenuu hin dandaʼu. ”— 1Qor. ” Qulqulluu taʼuu jechuun, alaan qofa utuu hin taʼin, keessi nama tokkoos kan hin xuroofne taʼuu jechuu dha. kanaafuu gowwaan gidduu keessa seenee dhimma biraa gaggeeffachuuf yaalii taasisa. Sababiin isaas wangeelli karaa Ayyaanni Waaqayyoo ittiin muldhatu. waldhabichi ykn iccitii qabaachuu danda'a. Dhugaan jiru, hariiroo jaalalaa nama qaama fayyaas ta'e hir'ina qaamaa nama qabu keessa wal kunuunsuun jiraachuu feesisa. 4evgu, 0ycj, dq2nn, nylx, nmbls, zfbbwh, grolvh, fifd4p, vghjt, wgar5,